With Ten Commentaries

çrémad-bhägavata-mahä-puräëe

räsa-païcädhyäyé

With ten commentaries.

Version 0.77Mar. 18, 2006

This is still incomplete, but as a fair amount of work has already been done, and it may be some time before I can complete it, I have decided to upload the material that is here. The current status, as of Mar. 18, 2006, is:

10.29 100% complete.

10.30 100% complete

10.31 20% complete

10.32 85% complete

10.33 75% complete

Readers will thus have about a 2/3 chance of finding the commentaries to the verses they seek.

The principal source for the commentaries found in this edition is the Bhagavata Vidya Pith edition: (ed.) Bhagavata Rishi and Krishna Shankar Shastri (Sola Karnavati, 2052 saà=1996). Vol. III. I have not included all the commentaries that are found in this huge volume, but only those that are of principal interest to Gaudiya Vaishnavas. Hopefully all these commentaries will one day be available electronically. That day is probably not too far off, but for the time being we will take the small step of offering this portion.

I have access to a few other commentaries which I have used to confirm and check readings. That information, along with a few comments, is given here:

1.çrémad-änanda-tértha-madhväcäryasya bhägavata-tätparyam

This commentary is not included in the Bhagavata Vidya Pith edition. Only two verses of the Rasa Lila have comments by Madhva (10.29.11, 15). Madhva lived in the 13th century. I have used (ed.) Bhakti Ballabh Tirtha, Calcutta : Chaitanya Gaudiya Math, 1995. (100%)

2. çré-çrédhara-sväminaù bhägavata-bhävärtha-dépikä

(ed. Ramateja Pandeya, Benares: Chowkhamba, 1996). The text for Sridhar Swami's commentary was entered by Robert Gafrik. Sridhar's commentary is probably not the earliest, but it is the one that most influenced the Gaudiya sampradaya, at least in the beginning. (100%)

3. çré-vaàçédharasya bhävärtha-dépikä-prakäçaù

This 19th century author's commentary is of limited value. I have included it immediately after Sridhar because it follows that commentary rather than the Bhägavata verses directly. It appears that in most cases, Vamsidhar also repeated Vishwanath's commentaries (see below) and occasionally the Vaishnava Toshani as well. I considered this unnecessary repetition and a waste of space, so I have not included this reduplicated material. (40%)

4. çré-çrénätha-cakravartinaù caitanya-mata-maïjuñä

As far as I know, the only published edition of this commentary comes from Haridas Das. I do not have a copy of this. Srinath Chakravarti was the spiritual master of Kavi Karnapur. It is thus a fairly early text, though it probably does not precede Sanatan Goswami's work.

There is a discernable influence of this commentary on Jiva's Båhat-krama-sandarbha, which apparently was written after Jiva had the occasion to read it. So, in the future, I will likely displace this commentary to immediately before Båhat-krama-sandarbha.

5. çré-sanätana-gosväminaù vaiñëava-toñaëé

Although Puridas published an edition of this text, I only have access to a portion of it. This is the most influential Gaudiya commentary. The Bhagavata Vidya Pith mistakenly attributes this commentary to Jiva Goswami, and the following Båhad-vaiñëava-toñaëé to Sanatan, a source of no small confusion. However, I am not really out of the woods on this one. The Båhad-vaiñëava-toñaëé also sounds more like Sanatan than Jiva. They both use the same mangalacharan, which would be unlikely if the author was Jiva. The author of the Båhad-vaiñëava-toñaëé refers comfortably to Båhad-bhägavatämåta, as one would to a work of one's own. Where Sanatan writes anyat tair vyäkhyätam, I believe he is refering to Sridhara, though I confess this is not always obvious.

Besides this Vaiñëava-toñaëé, I have also included Sanatan's Dig-darçané comments from Hari-bhakti-viläsa, wherever verses from this text appear there.

6. çré-jéva-gosväminaù båhad-vaiñëava-toñaëé

My only source for this was the Bhagavata Vidya Pitha edition. The confusion over the Vaiñëava-toñaëés is compounded by the common knowledge that there is also a Laghu-vaiñëava-toñaëé. Further investigation into this matter is still required.

7. çré-jéva-gosväminaù krama-sandarbhaù

Through the kindness of Srivatsa Goswami of Jai Singh Ghera in Vrindavan, I have a copy of Puridasa Mahasaya's 1952 edition, which is the principal source here. It is noteworthy that with the exception of the Tenth Canto, Krama-sandarbha is basically a sequential (krama) displacement of the comments found in Jiva's Ñaö-sandarbha. This exception is to me inexplicable, as the Sandarbha comments to the Tenth Canto verses are not duplicated in any of Jiva's other Bhagavata commentaries (unless they are in the Laghu-vaiñëava-toñaëé). I felt therefore that it was worthwhile to insert those texts here.

8. çré-jéva-gosväminaù båhat-krama-sandarbhaù

Ekkehard Lorenz made TIF files of Puridas's edition of this text available to me. See Caitanya-mata-maïjuñä above.

9. näräyaëa-bhaööasya rasikählädiné

This commentary is also quite early, perhaps preceding Jiva Goswami. Narayan Bhatta was born in 1532 (saà. 1588) in Madurai, Tamil Nadu, but came to live in Braj in 1546. He was initiated by Krishna Das Brahmachari, a disciple of Gadadhar Pandit who was serving at the Madan Mohan temple in Radha Kund. He is famous for a number of works like Vraja-bhakti-viläsa and Vraja-pradépikä, etc., which are the most exhaustive early descriptions of the Braja Dham parikrama (See Entwistle's Braja: A Place of Pilgrimage). He also had great influence in establishing the Rasa Lila performance tradition in Braja (see Vasant Yamadagni's Räsa-lélä tathä räsänukaraëa vikäsa, New Delhi: SangitaNatakaAcademy, 1980). This edition was published by Kusumasarovarawala Krishna Das in the 1950's. The editor is Prabhu Dayal Mittal, a very highly reputed scholar of the Radha Vallabha Sampradaya. This edition was the source of the Bhagavata Vidya Pith edition, to the extent that even obvious errors have been repeated. Though Narayan Bhatta was contemporary to Jiva Goswami, there appears to be little influence of his work, or even of Rupa Goswami, to the extent that he cites Rasärëava-sudhäkara to the total exclusion of Ujjvala-nélamaëi.

10. çré-viçvanätha-cakravartinaù särärtha-darçiné

(ed. Bhakti Ballabh Tirtha, Calcutta : Chaitanya Gaudiya Math, 1995). Nothing really needs to be said here except that Vishwanath's popularity has led to neglect of the Vaiñëava-toñaëé, which is, in my opinion, unjustified.

11. baladeva-vidyäbhüñaëasya vaiñëavänandiné

Though the Bhagavata Vidya Pitha has published Baladeva's commentary to the Tenth Canto, there does not seem to be anything at the Rasa Lila. Whether Baladeva actually did comment on these verses is unknown to me.

(10.29)

athonatriàço’dhyäyaù

räsa-kréòä-varëanaà näma

|| 10.29.1 ||

çré-çuka uväca—

bhagavän api tä rätréù çaradotpaàhulla-mallikäù |

vékñya rantuà manaç cakre yogamäyäm upäçritaù ||

çrédharaù:

ünatriàçe tu räsärtham ukti-prätyuktayo hareù |

gopébhé räsa-saàrambhe tasya cäntardhi-kautukam ||a||

brahmädi-jaya-saàrüòha-darpa-kandarpa-darpahä |

jayati çré-patir gopé-räsa-maëòala-maëòanaù ||b||

nanu viparétam idam, para-dära-vinodena kandarpa-vijetåtva-pratéteù | maivam, yoga-mäyäm upäçritaù [bhä.pu. 10.29.1] ätmärämo’py aréramat [bhä.pu. 10.29.42] säkñän manmatha- manmathaù [bhä.pu. 10.32.2] ätmany avaruddha-saurataù [bhä.pu. 10.33.17] ity ädiñu svätantryäbhidhänät | tasmäd räsa-kréòä-viòambanaà käma-vijaya-khyäpanäyety eva tattvam | kià ca çåìgära-kathäpadeçena viçeñato nivåtti-pareyaà païcädhyäyéti vyaktékariñyämaù | tä rätréù yätäbalä vrajaà siddhä mayemä raàsyatha kñapäù [bhä.pu. 10.22.27] iti pratiçrutä ity arthaù ||1||

vaàçédharaù : gopébhiù saha hareù uktiù pürva-pakñaù | pratyuktir uttara-pakñaù | räsasya nåtya-viçeñasya saàrambhe prärambhe | utsave vä kartavya iti çeñaù | tasya hareù | antardher antardhänasya kautukaà kutühalaà ca ||a||

brahmädénäà jayena saàrüòhaù präpto darpo yasya etä[#]çaç cäsau kandarpaù kämas tasya darpaà garvaà hantéti tathä | maëòayati çobhayatéti maëòanaù ||b||

yad vä, tä ajïäù prajä vékñya | kimbhütäù ? rätréù rätrivat tamo-vyäptäù | tathä çara iva dyanti khaëòayantéti çaradä duùkhadä puträdyäs teñütphulla-mallikädivat sukha-buddhayas täù | sva-ramaëädi vinä tad-uddhäram apaçyan | ayogeñu yä mäyä kåtvä täm açubhädy-ayogäya vä svasmin yogäya yä mäyä täm upäçritaù | mäyä kåpäyäà läläyäà müläjïäne chale tathä iti çäçvataù |

yad vä, tä jijïäsu-rüpäù prajäù | kià-bhütäù ? rä däne ity asmät tri-rätréù udäräs tyäga-çélä ätma-nivedikä vä | tathä çara iva dyanti utphulla-mallikäpalakñitäëi viñaya-sukhäni yäù, tä viraktäs täsäm ayogäya upädhy-adhyäsa-bädhäya kåpäm äçritaù |

yad vä, yogäya brahmäbhedäya yä, mä pramä tad-arthaà täbhir upäçrito vä |

yad vä, tä gopé rätréù svätma-samarpikäù | sva-viyoge çara iva dyati iti çaradä, täù utphulla-mallikä yäsäà täù, täsäà kula-lajjädibhir ayogäya svasmin yogäya vä kåpäm äçritaù |

yad vä, ayogä anyäyogyä svasyaiva yogyä vä, yä mä tad-aìga-çobhä tasyäà datta-cittaù |

yad vä, yo bhagavän yäm upäçritaù sä rädhä | kià-bhütä ? agamä nityä mä aìga-çobhä yasyäù sä | yoge saàyoga eva mä çobhä yasyäs tasyäà datta-cittaù so’pi | samänam itarat |

yad vä, yogäya vraja-sundaréëäà saàyogäya mäyaù çabdo yasyäù sä yoga-mäyä vaàçé | mäì-çabde’pi ity asya ghaïi rüpam | täm upäçritaù jaöhara-paöayor antarato niñkäsyädhare dadhau |

yad vä, yogasya saàbhogasya mä çobhä täà yäti präpnoti yogamäyä çré-rädhä täà manasopäçritaù räsa-kréòäyäç ca tad-dhetutväd iti |

yad vä, yogair yogibhir brahmädibhir méyate jïäyateiti yogamä rädhä, yac cintyam akhileçvaraiù iti brahmäëòe näradoktiù |

yat-tejaù rantuà manaç cakre | yäm upäçrito bhagavän api rantuà manaç cakre ity arthaù | kià kåtvä ? utphulla-mallikä vékñya | kià-bhütäù ? tärä nakñaträëi trapante lajjante yäbhyas täs tä rätréù | täropapadät trapater auëädiko òaö | kena sädhanena ? çarebhyaù käma-bäëebhyo dayate rakñatéti çarat stré-saìgahas tena çaradä | kvipy ärña ä-lopaù | gopé-samühenety arthaù |

yad vä, yo bhagavän çré-kåñëaù äpitä rakñakäntara-rahitaù svatantra iti yävat | so’py agamäya kämäya jetuà rantuà manaç cakre | agre himädrau méyate hiàsyate çivenety agamas tasmai, kriyärthopapadasya ca karmaëi sthäninaù iti caturthé | etad våttaà çaive sphuöam | kià kåtvä? arät käma-çästrät träyanta ity artätryas täù | stré-paìktér ity arthaù |yäm äçrityendriyärätén durjayän ity ädy ukteù | kim-bhütäù ? utphulla-mallikäù tat-puñpäëi yäsu täù | kåta-çåìgärä ity arthaù | vékñya |

yad vä, çaräccharavad däraëatva-bhävätsaàsäräd dayate pälayatéti çaradäù çuddha-buddhis tayä | amanam ämu saàsäre bhramaëaà, tataù pätéty ämupaà jïänam, tad-äçritaù | ayaà kämaù strébhir lélä-miñeëa mayä jeya iti buddhyä vicärya ramaëaà cakra iti bhäva ity alaà prapaïcena |

ata ärabhyaitat *-cihnataù paraà viçvanätha-cakravarti-kåtäà sa-vaiñëava-toñaëé-räsa-païcädhyäyé-vyäkhyäà sarväm eva pratipadya niveçayämaù | etad alpa-paryäyair aparitoñät |[1]

caitanya-mata-maïjuñä : bhagavän apéty ädi | bhagavän api kartum akartum anyathä kartuà samartho’pi tasmin räsa-viläse durghaöena ghaöanä-paöéyaséà yogamäyäm upäçritaù | atra bhagavatyä yad durghaöaà tat samarthanéyam ity ädiñöavän san rantuà manaç cakre ity anvayaù | yogamäyä-käryaà tu, käryärthe sambhaviñyati [bhä.pu. 10.1.25] iti diçä sarvam evedam | tathä hi gopénäà gåhäd vinirgame tat-pati-puträdénäm agocaratvam, manyamänäù sva-pärçva-sthän svän svän därän vrajaukasaù [bhä.pu. 10.33.38] ity ädi teñäà tathä jïänam | açnanto’päsya bhojanam [bhä.pu.10.29.6] ity ädinä yathä-sthitägamanädiñu, räsa-läsya-samaye tat-tad-anuküla-veça-bhüñädi sampädanam | tädätmya-daçäyäà pratiküla-pütanädi-rüpa-grahaëaà, räsänte jala-vihäränantaraà vastra-bhüñäntarädi-sampädanam, evam anyad apy ühyam | tä rätrér ity atra bahvénäà rätréëäm ekadä darçanäbhävät | ayam evärthaù—tathä hi vastutas tu bahu-rätri-sampädyeyaà räsa-lélä tena bahvya eva rätraya ekatra militä bhavantv iti yaù saìkalpaù kåtas tena tat-kñaëam eva tathä mürtamatér baddhäïjalér upasthitä rätrér vékñyeti bahu-vacana-dyotyaà vastu sarva-nämno maryädä ceyam, çaradä saàvatsareëa yä rätrér iti vä | utphulläni mallikä-kusumäni yäsu | yad vä, utphullä ullasitä mallikä haàsa-viçeñä yäsu çarat-käléyä rätrér ity arthaù | tena çarat-käle yä rätryo rätrayas tä iti vä ||1||

vaiñëava-toñaëé : namaù kåñëäya räsa-rasikäya | çré-yukta-bädaräyaëir uväceti | badarikäçrame mahä-tapaç-caraëäd bhagavän çré-vyäso bädaräyaëaù | tasya tapaù-phala-rüpaù putra iti sarvajïatva-çré-bhagavat-prema-rasamayatvädikaà dhvanitam | tenoktatväd asyäkhyänasya sarvathä yathä sädhana-sädhyatvaà prema-rasa-mayatvaà cäbhipretam | ato bhaktyaitac chrotavyam iti bhävaù |

idänéà çré-gopikä-manoratha-paripüraëa-dvärä prema-viçeña-vistäraëa-rüpaà tad-avatära-mukhyatara-prayojanaà darçayan täbhiù saha viharaëam eva tasya sarvätiçäyi sukham iti ca prakaöayan | tatra cädharämåta-pänädinä stré-sadåçénäm eva çré-bhagavad-rüpädi-mädhuré-viçeñänubhavät prema-viçeña-vistära-susiddhyä tad-yogyäbhiù saha çré-räsa-kréòäà païca-präëa-tulya-païcädhyäyyä varëayan | ädau tat-sämagrér darçayan tatra ca çré-gopikä-vargäkarñaëaà kathayan tad-dhetutvena çré-bhagavato bhäva-viçeña-präkaöyam äha—bhagavän iti | eñä ca kréòä tad-ucita-käle kaiçore jïeyä | tathä coktaà çré-viñëu-puräëe—

so’pi kaiçoraka-vayo mänayan madhusüdanaù |

reme täbhir ameyätmä kñapäsu kñaptähitaù || [vi.pu. 5.13.60] iti |

çré-hari-vaàçe ca—

yuvatér gopa-kanyäç ca rätrau saìkalpa-kälavit |

kaiçorakaà mänayänaù saha täbhir mumoda ha || [ha.vaà. 2.20.18] iti |

tac ca räsärambhe tasya saundaryädi-viçeña-smäraëena parama-mohanatvät çré-bädaräyaëinä—tataç ca paugaëòa-vayaù-çritau vraje [bhä.pu.10.15.1] ity ädivad vyaktaà vaktuà na çaktam | kréòä sä ca samagram eva kaiçoraà vyäpyety ädikaà sarvam agre yathä-sthänaà vivaraëéyam tatropalakñaëärthaà kaiçorärambhe prathamaika-rätra-kréòeyam ucyate| bhagavän iti räsa-kréòäyäà nijäçeña-bhagavattä-sära-prakaöanäbhipräyeëa | nandädayaù paramänanda-nirvåtä babhüvuù | bhagavän api svayaà paramänanda-nirvåto bhavituà ratnuà kréòä-viçeñaà kartuà manaç cakre aicchad iti api-çabdärthaù |

tä rätrér iti tair vyaïjitärtham eva | yad vä, tä anirvacanéyäù sarva-käla-çreñöhataräù paramänanda-rasa-mayés tat-kréòä-yogyä ity arthaù | bahu-vacanena bahvéñu rätriñv eva tat-kréòä bodhyate, tac cäste sa-viçeñaà vyaktaà bhävi | çaradä kåtvä uccaiù phullä vikasitä mallikä yäsu täù, yadyapi sarva-rtv-äçraye çré-våndävane sadä sarva-puñpäëy udbhavanti, viçeñataç ca çarati jäti-kumuda-kamalädény api vikasanti, tathäpy utphulla-mallikä iti rätri-viñayaka-vikäsa-viçeñäbhipräyeëa | evam agre’pi kumudvantam iti | ity uddépanäni vékñya rati-yogyä iti älocya yogamäyäparäkhya-saccidänanda-çakti-viçeñas täm upakaraëatvenäçritaù prakaöitavän san, iti sarva-léläto viçeñeëa räsa-kréòäyäù paramänanda-viçeñädikam abhipretam| sarvasyä api léläyäù saccidänanda-rüpatvaà präg-äñöamädhyäye bälya-léläyäà vivåtam evästi |

yad vä, yoga aiçvaryaà tad-yuktä mäyä dayä | mäyä dambhe kåpäyäà ca iti viçvaù | täm upäçrita upädhitvena präptaù san räsa-kréòayä svasyaiçvaryaà kåpäà ca vistärayämäsety arthaù |

yad va, api-çabdasyätraivänvayaù, yoga ätmärämatä mäyä ävaraëätmikä vä käpaöyaà vä, yoga-yuktäà mäyäm upa sämépyena nityam äçrito’pi iti tadänéà yogo mäyä ca nätiñöhan | kintu nija-padäbja-prema-sampad-vistäraëa-rüpa-satya-svabhävo vyakto’bhüd ity arthaù |

yad vä, yoge saàyoge yä mäyä yajïapatnéñv iva vaïcanä täm upäçrito’pi | iti tadänéà tasya saìgame mäyä na nivåttety arthaù | sarväbhir eva gopébhiù saha säkñät saàyoga-viçeña-siddheù, siddhià gatäbhir api tat-präpteù |

yad vä, yunakti nityaà vakñasi saàyogaà präpnotéti yogä yä mä lakñmés tasyäà nityaà vartamänaù, tayä sadä sevyamäno’péty arthaù | iti räsa-kréòä tayä na sampadyeta, tad-durlabhä ca sety ädy abhipretam |

yad vä, yogäya saàyogäya mäyaù-çabdo yasyäù sä yogamäyä vaàçé | mäà mäne çabde ca ity asya ghaïi rüpaà, täm upäçritaù |

yad vä, yogasya saàyogasya mäyo mänaà paryäptir yasyäà sä yogamäyä çré-rädhä | athavä yogasya saàyogasya mä lakñméù sampattir iti yävat täà yäti präpnotéti yogamäyä çré-rädhaiva, täà manasä upäçritaù, räsa-kréòäyäs tad-dhetukatvät tat pädme prasiddham eva ||1||

båhad-vaiñëava-toñaëé : namaù çré-räsa-rasikebhyaù | atra öékäyäà räsa-saàrambha iti tan-nimitte räsärambha-sambandhinaà mänaà vékñyety arthaù | kandarpa-jetåtva-pratéter iti kandarpa-kartåkasyaiva jetåtvasya pratyayäd ity arthaù | atha müle çré-bädaräyaëir uväceti vakñyamäëa-mahä-mahimnaù prasaìgasyäsya balät tad idaà lambhayati badarikäçrame mahä-tapaç-caraëät bhagavän çré-bädaräyaëaù veda-vyäsaù tac ca tapaù çré-kåñëopäsana-lakñaëam eva sarvajïasya tasya paramottame tasminn eva vyavasäyaucityät tasya tädåça-tapaù-phala-rüpaù putra iti sarvajïatva-çré-bhagavat-prema-rasamayatvädikaà taträdhikaà yadyapi sphurati tathäpi tan-näma-nirukter mähätmya-paryavasänam atraiva jätaà tatas tädåça-bhaktyaiva tat çrotavyam iti vyaïjitam | çré-çuka uväceti päöhe tu paramojjvala-rasatväbhävyena parama-komaläläpatä darçitä tatas tädåça-cittatayaiva çrotavyam idam iti vyaïjitam | tathä hi sarvätiçäyi-premavaténäà çré-vraja-sundaréëäà manoratha-paripüraëam eva priya-mätra-sukhärthaà sarvaà kurvataù çré-bhagavato mukhyatara-prayojanam iti darçayan tad eva tasya sarvätiçäyi-sukham iti ca prakaöayan tatra ca—säkñän manmatha-manmathaù iti, trailokya-lakñmyaika-padaà vapur dadhat iti, gopyas tapaù kim äcaran iti dåñöyä sarvätmärämair api durlabhänäà bhagavad-rüpa-rasa-gandha-sparça-çabdänäà vaiçiñöyenänubhavät tadéya-rasasyädharämåtasya tu sarvathaivänyaträsambhavät prema-viçesa-vistära-susiddhyä tad-yogyäbhis täbhiù saha räsa-kréòäà païcendriya-tulya-priyaiù païcabhir adhyäyair varëayati—yatra pétvä mukunda-mukha-säragham akñi-bhåìgaiù ity ädinä, gopénäà paramänanda äséd govinda-darçane ity ädinä, itthaà çarat svaccha-jalam ity ädinä, hemante prathame mäsi caram ity ädinä ca täsäà tasya ca nava-rägaà viçiñya svena varëita-caram |

çarad-udäçaye sädhu jäta sat sarasija ity ädinä, prahasitaà priya ity ädinä, dina-parékñaye ity ädinä, rahasi saàvida håc-chayodayam ity ädinä ca täbhiù svayaà varëayiñyamäëaà ca småtvätiviçiñöatayä varëayitavyatvena nava-saìgamaà smarann äha—bhagavän api iti | api-çabdena täsäà pürva-pürva-varëitaà nava-rägaà vismärayati—pürveëa väkyenatu saìgamasyäsya navatvam evävagamayati—etävantaà kälaà tä anuräga-capala-cittatayä rantuà manaù kurvantya eväsan bhagaväàs tu jätänurägatve’pi dhairyeëa samaya-viçeñaà pratékñamäëo na cakre samprati täù kaiçora-madhya-präptäù sarva-sukha-pradatayä sarva-maìgalatayä prakaöita-veëu-çikñädi-viçeñatayä ca vilakñaëaù kumäréñu ca mayemä ramyatha kñapäù iti pratiçrutä rätrér vékñya taträpi räkä-rätrer ägamanärambha déptänurägatvena galita-dhairyatayä tac cakra eveti pratipatteù çleñeëa, ätmärämäç ca munayaù ity ädivat bhagavan sarvärtha-paripürëo’pi tä rätrér vékñya uddépanatvenänubhüyeti kaimutyenälambana-rüpäëaà täsäà prema-mahimä darçitaù | tata eva vyakta-sarvärthaà tasya kaiçoram api mänitaà jätam iti çré-viñëu-puräëe darçitam—

so’pi kaiçoraka-vayo mänayan madhusüdanaù |

reme täbhir ameyätmä kñapäsu kñaptähitaù || [vi.pu. 5.13.60] iti |

hari-vaàçe—

yuvatér gopa-kanyäç ca rätrau saìkalpa-kälavit |

kaiçorakaà mänayänaù saha täbhir mumoda ha || [ha.vaà. 2.20.18] iti |

ity atra kälavid ity asya vyäkhyätaà tä rätrér vékñyeti saha täbhir mumoda ha ity asya sücakaà rantuà manaç cakre iti ätmanepada-nirdeçaù | khalv ayaà svärtha-kriyatäà bodhayati svaritaï itaù kartrabhipräye kriyä-phale [pä. 1.3.72] iti viçeña-vidhy-äçrayaëät tad evaà tä ity anena svasyäpi camatkära-karaà käla-vaiçiñöyaà vyajya tad-ujjvalitäà çré-våndävana-çobhäm api darçayati çaradeti | çaradä hetunä luccaiù phullä mallikä yäsu täù paraspara-yogäprasiddher anenäsyäù çarado mallikänäà cäpürvatvaà vyaïjitaà tena ca sarväny eva puñpäëi lakñyante ity älambana-käla-deçänäà çré-kåñëäya prema-maya-parama-sukha-pradatvaà darçitaà yasmät hlädiné-çaktir viläsa-lakñaëa-tat-prema-viçeña-mayy evaiñä riraàsä na tu präkåta-kämamayéti teñäà kandarpa-darpaheti vyäkhyänam api tathä yuktam eva nivåtti-pareyaà païcädhyäyéty api svayam eva ca vakñyati—

dvätriàçe virahäläpa-viklinna-hådayo hariù |

taträvirbhüya gopés täù säntvayämäsa mänayan ||

sva-premämåta-kallola-vihvalé-kåta-cetasaù |

sad ayaà nandayan gopér udgato nanda-nandanaù || iti |

çré-munéndreëäpi idam eva vakñyate—vikréòitaà vraja-vadhübhir idaà ca viñëoù [bhä.pu.10.33.40] ity ädau tatra durghaöa-ghaöanäà samädadhad äha—yogamäyä paräkhyäcintya-çaktiù täm upa sämépyenäçritaù yatra yatra viharati tatra tatraiva täà süryaù svadédhitim iva sadä präpta iti sväbhävika-tädåça-çaktitvaà vyaïjitam | tena ca durghaöa-tal-lélä ca setsyatéti bhävaù | çleñeëa yogaù saàyogaù tad-arthaà mäyä kåpä mäyä dambhe kåpäyäà ca iti viçvaù | täm upa ädhikyenäçritaù | kià ca, täù vékñya krameëa räkä-paryantam adhikam adhikaà manorathaà cakra ity arthatve labdhe viçeño’yam api jïeyaù | tasyäà räkäyäà säyaà gåham ägato bhojanädikaà vidhäya mätuù sthänät çayyä-gåha-candra-çälikä-dväraà gataù san sadyaù sampädyatvena niçcitavän ity arthaù ||1||

krama-sandarbhaù : bhagavän apéty api-çabdena tat-preyasyo’péti samuccéyante | tä nija-mädhuryeëäpy asman-mano-häriëéù | çaradäpi mallikotphulla-tädåça-rasa-maya-lélä-samaya-rüpatvät | yogamäyäà durghaöa-ghaöanä-çaktim | upa samépe äçritaù | tädåça-tat-sevävasaräpekñayä nikaöastha-tädåça-çaktim ity arthaù ||1||

båhat-krama-sandarbhaù : atha brahmendrägni-varuëädénäà darpaà çamayitvä kandarpasya darpaà çamayituà yugapad aneka-ramaëé-kadamba-saàvalitaà räsäkhyaà läsyam äripsur bhagavän ekadä sva-yoga-vaibhavaà präduçcakära | tatra räsasya lakñaëaà yathä—

nartakébhir anekäbhir maëòale vicariñëubhiù |

yatraiko nåtyati naöas tad vai halléçakaà viduù |

tad evedaà täla-bandha-gati-bhedena bhüyasä | räsaù syän na sa näke’pi vartate kià punar bhuvi ity asya duñkaratayä parama-ramaëéyatayä ca bahu-käla-sämyäc ca tathä ca bahvér eva rätrér ekatra kartuà kåta-saìkalpatvät tat-kälaà samupasthitä rätry-abhimäninér bahvér eva devatäù purato vékñya rantum icchäà cakärety äha—bhagavän apéty ädi | bhagavän acintya-vaibhavo’pi yoga-mäyäm upäçritaù san rantuà manaç cakre |

ayaà bhävaù—asmin viläse bahvya eva durghaöa-saìghaöanäù sambhävyäù täs tu kevalaà yogaiçvarya-sädhyäù svayam icchä-mätreëa kartuà çakyä apy agrima-rasasya madhura-komalatäyäm aiçvarya-prakäçanaà näti-surasam iti tat-tat-karmaëi käryärthe sambhaviñyati [bhä.pu. 10.1.25] iti präg evävatérëäà mürtimatéà sva-yoga-çaktià tvayäsmin viläse sarvam eva samarthanéyam ity upäçrito vidheyatvenopäçrita äjïaptavän ity arthaù | ity ayam aper arthaù | kià kåtvä ? tä rätrér vékñya täù pürva-saìkalitä anekä rätraya ekatra militä bhavantv iti manasi kåtvety ayaà tac-chabdärthaù | anekänäà rätréëäà kramäd ägäminénäà yugapad darçanäbhävät rätrér iti räträdhiñöhätå-devatä ity ayaà bahu-vacanärthaù | änanda-ghane çré-vigrahe’ntaù-karaëäbhäväd icchä-çakti-mätrasyaiva sambhaväd alaukika-kåti-sädhya-kriyä-viñayatve’pi laukika-kåti-sädhya-kriyä-viñayatväya manaç cakre, manaù svécakäreti manaù-çabdärthaù | manaù-svékärän manobhavasyäpi svékäraù | rätréù kédåçéù ? çaradotphulla-mallikäù | çarat-sambandhinyaù çäradyaù | utphulla-mallikä unmallikäù phulla-mallikäç ca | vasante unmukha-mallikäù | gréñme phulla-mallikäù | paçcät karma-dhäraye puàvad-bhävät siddham| etena çarad-vasanta-gréñma-sambandhinyo rätraya ekatra militäù satyo açéty-uttara-çata-rätry-abhimäninyo devatä eva yugapad ägatä ity arthaù | na kevalaà çäradya eva, bhagavän iti aiçvarya-param | tathä sati mätä-pitå-samépe pürvavad eka-rätram iva çayitavad äsét | idaà hi tasyaiçvaryam ||1||

näräyaëa-bhaööaù (çré-rasikählädiné):

vande guruà kåpä-sindhuà sac-cid-änanda-vigraham |

präpur bhägavataà jïänaà bahavo yad-anugrahät ||

sarva-vedän samunmathya kñéra-bäddhair ivämåtam |

tac-chré-bhägavataà jïänaà proktaà bhagavatä svayam |

tat-sära-bhüta-nikhilä païcädhyäyé nigadyatä ||

tatra tävat daçama-skandhärtho nirodho nirëétaù | ato’tra païcädhyäyäà çré-kåñëa-priya-vargayoù paraspara-nirodho’nuvarëyate | sa tu itara-rasäbhibhava-pürvakaà viläsätmakaà premani dehendriya-manasä sthitiù nirodha iti | prema-lakñaëaà rasärëave—sa premä bheda-rahitaà yünor yad bhäva-bandhanam [ra.sü. 2.112] iti |

atra premëi çré-kåñëa-priya-vargayoù kñéra-néravad äçleñaù sämarasyän nyünädhika-bhävena vivektuà na çaktyate | tad uktam—

sväntayoù sarva-bhävena sevya-sevakayos tathä |

kñéra-néravad äçleño viñayädhäratä tathä ||

aìganäm api tädåktvaà sa premä vinigadyate |

dväviàçati-vidhaù çleño vijïeyo’tra subuddhibhiù ||

tathä hi, priya-varga-çré-kåñëa-manasoù sarväàçena saàçleñaù kñéra-néravat anyat sarvaà bhakti-rasa-taraìgiëyäà vivåtam eva tatra hådayendriya-manasäà çré-kåñëa-dehendriya-manaùsu ekékaraëaà, vraja-devébhiù sva-hådayam evodväditaà vakñyamäëa-çlokena—

cittaà sukhena bhavatäpahåtaà gåheñu

yan nirviçaty uta karäv api gåhya-kåtye |

pädau padaà na calatas tava päda-mülät

yämaù kathaà vrajam atho karaväma kià vä || [bhä.pu. 10.29.34]

sva-cittena saàçleño vraja-devé-kartåkaù | çré-kåñëa-kartåkam äha—bähu-prasära-parirambha-[bhä.pu. 10.29.46] ity ädinoktaù | anyatra gatyänuräga- [bhä.pu. 10.30.2] iti | ayaà saàçleñas tu nirodhenaiva, tatrodäharaëam |

kapotau sneha-guëita-hådayau gåha-dharmiëau |

dåñöià dåñöyäìgam aìgena buddhià buddhyä babandhatuù || iti |

tatra bhogärthaà såñöir ity anye, kréòärtham iti cäpare |

devasyaiva svabhävo’yam äpta-kämasya kä spåhä || iti |

lokavat tu lélä-kaivalyam[ve.su. 2.1.33] suträc ca kutracit lélä, kutracit kréòä, kutracit karmeti| tatra yogamäyä-kartåkä kriyä lélä, priya-vargaiù sahävirbhävitä kriyä (kréòä?) | kréòä-sämänyät tu çaréra-vyäpäraà karmeti | etat tritayam api viläsaà na vyabhicarati | madhura-rasävirbhävitä kriyä viläsa iti lakñaëänta-lélodäharaëaà,yogeçvareëa kåñëena täsäà madhye dvayor dvayoù praviñöena [bhä.pu. 10.33.3] uktiù | anäyäsena tat-tan-madhye praveço läghava-çaktyä, sä lélä viläsa eva täbhiù sametäbhir udära-ceñöitaù [bhä.pu. 10.29.43] iti |

kréòäviläsa eva | tataç ca kåñëopavana [bhä.pu. 10.33.25] iti sämänyataù çaréra-vyäpäro’pi viläsa eva | anyatra sa tu bhinnäny adhikäriëi vatsala-sakhyädi-raseñu iha tu samänädhikaraëatvam, evaà bhinna-rasälambanebhyo nirodham uktvätra sajätibhyo nirodha ucyate | äjagmur anyonyam alakñitodyamä [bhä.pu. 10.29.4]iti dehaùsu aiçvaryät |

çré-kåñëasya nirodha ucyate munéndreëa bhagavän api[bhä.pu. 10.29.1], sambandha-viñaya-prayojana-viçiñöena granthasyotkarñam äha—pratipädya-pratipädakaù sambandhaù | tatra pratipädyaà priya-varga-çré-kåñëayor viläsaù | pratipädakaù çré-çukaù | tasya viläsa-pratipädane pravåttiù nirodhenaiva | tad uktaà—

pariniñöhito’pi nairguëya uttama-çloka-lélayä|

gåhéta-cetä räjarñe äkhyänaà yad adhétavän || [bhä.pu. 2.1.9] iti |

ätmärämo’py aréramat[bhä.pu. 10.29.42], bhagavän api iti aiçvaryän nirodhaù | yathä çré-kåñëasya aiçvarän nirodhenaiva viläse pravåttis, tathä munéndrasyäpi viläsa-vyäkhyäne pravåttiù | ataù pratipädya-pratipädaka-sambandhasyotkarñam äha—priya-vargasya çré-kåñëo viñaya ädhäraç ca candra-candrikävat, çré-kåñëasya priya-vargo viñaya ädhäraç ca | anyathä ekataräbhäve äbhäsaù syät, priya-varga-sväntasya çré-kåñëo viñaya ädhäraç ca candra-candrikävat | çré-kåñëa-sväntasya priya-vargo viñaya ädhäraç ca | priya-vargasya çré-kåñëäìgaà viñaya ädhäraç ca | priya-varga-sväntasya çré-kåñëo viñaya ädhäraç ca çré-kåñëa-sväntasya priya-vargo viñaya ädhäraç ca priya-vargasya çré-kåñëäìgaà viñaya ädhäraç ca | priya-varga-sthitasya çré-kåñëa-cittaà viñaya ädhäraç ca | çré-kåñëasya priya-vargäìgaà viñaya ädhäraç ca | çré-kåñëa-cittasya priya-varga-cittaà viñaya ädhäraç ca | priya-varga-cakñuñaù çré-kåñëo viñayaù çré-kåñëa-cakñuñaç ca | evam anyonyasya viñayé-viñayasyävasthoktä granthasyäpi sa eva viñaya ukto nänya iti |

anena viñaya-vaiçiñöhyam uktaà prayojana-vaiçeñyam äha—nitya-kiçora-viläsa-sphürtyä håd-rogasya präkåta-kämasya çänti-dvärä laukika-kämena çré-kåñëa-priya-vargayoù paraspara-vihära-darçanautkaëöhya-tad-anukülatvaà cedam eva prayojanam agre vadiñyati | vikréòitaà vraja-vadhübhir [bhä.pu. 10.33.42] iti | etad-anusandhänavän munéndraù sväbhipretaà viläsaà kathayiñyan tävac chré-kåñëasya mänasé-léläà vivåëoti—bhagavän iti | taträdau bhävotpattim äha—tad uktaà rasärëave—nirvikärasya cittasya bhävaù syäd ädi-vikriyä [ra.sü. 1.192] | sähitya-darpaëe—nirvikärätmake citte bhävaù prathama-vikriyä [sä.da. 3.93] | prema-lakñaëaà—sa premä bheda-rahitaà yünor yad bhäva-bandhanam[ra.sü. 2.112] iti | bhäva-viçeña eva premä dvayor apara-paryäyatvam | yadyapy akhaëòo nitya-siddha eva premä tat-sädhakäç ca nitya-siddhä eva tathäpy aìgäìginoù krameëa sambandhasyotpattiù sambandhiny upacaryate räjya-sambandhavat | athävadhi-bhüto bhäva ucyate | tad uktaà tatra—

premëas tu prathamävasthä bhäva ity abhidhéyate |

sättvikäù svalpa-mäträù syur aträçru-pulakädayaù ||

bhrü-neträdi-vikärais tu sambhoge vä pravartakaù |

bhäva evälpa-saàlakñya-vikäro häva iñyate ||

häva eva viläsasya pürëatäà pratipadya vai |

helä näma samäkhyätä prema pürvaà gatäà gatä ||

tatra vibhävair anubhävaiç ca sättvikair vyabhicäribhiù |

viñayaiù paricäraàç ca kåñëo hi ratim äpnuyät ||

taträlambana-vibhävaù çré-kåñëaù priya-vargaç ca | uddépana-vibhävaç candra-candrikä-candana-lepana-çarad-åtu-mallikädyäù | parasparaà yünor bhrü-neträdi-vikärä anubhäväù | vyabhicäriëas tu trayastriàçat-neträgocare priye gläni-moha-mürcchä-dainyädayaù | viñayäs tv anyonyam ubhayor aìgädéni, paricäras tu sakhé ity ädi | etaiù sthäyé-bhäva eñyate | bhävas tu mänaso dharmaù uddépana-vibhävena manasi vikäram äpanne sati bhävodbodhaù | tasmiàç ca sati ujjvala-sthäyi-bhävaù sidhyati | tasmiàç ca siddhe çré-kåñëa ätmänanda-pürëaà manyate’tas tad-arthaà mayärambhaù | taträcäryair upaddhätatvenoktaà padyaà vyäkhyäyate—

brahmädi-jaya-saàrüòha-darpa-kandarpa-darpahä |

jayati çré-patir gopé-räsa-maëòala-maëòanaù || [bhävärtha-dépikä 10.29.1b]

tathä-bhüto jätaù |

yad vä, gopé-räsa-maëòalaà maëòanaà yasya sa sädhäraëo bhüñaëa-bhüñya-bhäva ity uktät präkåta-kämasyedaà pauruñaà yac carama-dhätu-pätena brahmädén apy abhibhavatéti kämas tu çré-kåñëenäbhibhütaù | agre vakñyate | ätmany avaruddha-saurataù [bhä.pu. 10.33.26] iti liìgät nirodhaù lakñaëenälaukikena kämena jita eva yataù çrépatitvam upekñya gopé-räsa-maëòala-maëòano jätaù | vakñyati ca ätmärämo’py aréramat | api ca ätmärämatä gauëékåtä dåçyate gopé-ramaëena madhura-rasa-sphürtyä svarüpa-läbhasya vivakñitatväc ca | kià ca säkñät manmatha ity anena manmathasyäpi mohena sämarthyäbhävo’tra ätmany avaruddha-saurataù [bhä.pu. 10.33.26] ity ayam eva citram| yad vraja-sundaréëäà viläsaiù çré-kåñëa-manasi niruddhe sati manojanya-käryasyäpi nirodho’to manaù kärya-viçeñasya carama-dhätor api nirodho jäta iti | ayam arthaù iti jïeyam| anyathäneka-yüthavaténäà vraja-ballavénäà samädhänaà na syäd iti täsäà nirodhasya vailakñaëyäntaraà nirüpayiñyate |

tad-aìga-saìga-pramudäkulendriyäù

keçän dukülaà kuca-paööikäà vä |

näïjaù prativyoòhum alaà vraja-striyo

visrasta-mäläbharaëäù kurüdvahaù || [bhä.pu. 10.33.18] iti |

prastutam äha—

lélätra trividhä proktä mänasé väciké tathä |

çaréreëa tåtéyä ca täsäà bhedä påthak påthak ||

mänasé lélä, yathä—

ägatäsu vidhäsye’haà svägataà täsu sundaram |

bhayaà pradarçayiñye’ham ihämutra ca yan mahat ||

paçcäd dharmaà pravakñyämi täsäà härda-parékñayä |

çroñyämi täsu yuktià ca dhairya-cyutim ahaà paräm ||

räsa-kréòäà kariñyämi täbhiù sarväbhir adbhutäm |

äliìganaà nakhollekhaà saàläpa-narma cottamam ||

täbhiù saha kariñyämi vara-dänaà yathä kåtam |

evaà hi mänasé lélä dhyänänanda-mayé svayam ||

kià ca—

svägataà vo mahäbhägäù priyaà kià karaväëi vaù |

täsäà bhäva-parékñärtham ity ädyä väciké småtä |

bähu-prasäritety ädyä çarérä bahudhä matä || iti |

nanu yadi veda-puräëa-pramänyä lélä nityatvaà çrüyate viñëu-puräëe—so’pi kaiçoraka-vayo mänayan madhusüdanaù iti | sadä räsa-rasonmattaù, tad vraja-devé-kadamba-sthaù kréòaty eva sädivad räsa-kréòä katham ucyate taträha | yathoktaà—puëyaà madhuvanaà yatra säànidhyaà nityadä hareù | anyac ca mathurä bhagavän yatra nityaà saànihito hariù iti mathuräyäà nityädhiñöhänatve devakyäm ävirbhävena säditvam iva varëyate |

tathätra kumäréëäà vara-däna-prayukto’yam räsa-viläsaù sädir iva nirüpyate | atra våndäraëye tv åtavo deça-vibhägena tadävartanta eva tathä çarad-åtu-niväsa-pradeçe çarat sampäditäà çriyaà dåñövä pratiçrutä rätrayaù småti-patham avatérëäù mayemä raàsyatha kñapä [bhä.pu. 10.22.27] iti täù pratiçrutä rätrér vékñya çaradä utphullä-mallikäç ca vékñya rätri-viçeñaëam | bhagavän api aiçvarya-supürëo’pi tad upekñya nirodhätmaka-viläsenaiva vraja-sundarébhiù saha ramaëe manaç cakre mano cakärety arthaù |

vraja païca-vidhä gopyaù—nitya-siddhä upäsanä-siddhäù çrutayaù åñayaù devyaç ca | nitya-siddhä dåñöäù | çruténäà riraàsäjani | tad uktaà båhad-vämana-puräëe—tat-kadambaka-madhya-sthaù kiçoräkåtir acyuta iti taà dåñövä riraàsä jätä | täbhyo bhagavatä varo dattaù—purä särasvate kalpe vraje gopyo bhaviñyatha | etä kumäryas tu çrutaya idäném api pürvänurägaà dåñövä kätyäyany-arcana-prabhava-puëyä vyäjena varo datto mayemä raàsyatha kñapä iti | täs tu kumäryo navänurägeëa riraàsayä taà kälaà pratékñyamäëä eva sthitäù | kadäsmän ähüya ramayiñyatéti | ataù tasmiàs tasmin pratiçrute samaye tä pratiçrutä rätrér vékñya rantuà manaç cakre | idänéà çarat-kälénä rätraya eva bhävodbodhikä jätä iti bhävaù | bhävodbodhe liìge agre vakñyati | jagau kalaà väma-dåçäà mano-haram iti | yadyapi vraje dvädaçä rasädhikäriëo vartante sarvair api dhvanir äkarëat, tathäpi veëu-dhvaninä madhura-rasädhikåtänäm eväkarñaëaà nänyeñäm iti |

nanu vara-däna-samaya eva kim iti | näbhiramitäs taträyam abhisandhiù pürvam alpa-vayaskatvena ramaëärtham äkäraëaà nocitam iti | adhunä ramaëänuküla-vayastvena yogyä dåñöä käritä | çré-kåñëasya sadä kaiçorakam eva vayo jätaà tato ramaëa-yogyatä jätä | etad uktaà paräçareëa—

so’pi kaiçoraka-vayo mänayan madhusüdanaù |

reme täbhir ameyätmä kñapäsu kñaptähitaù || [vi.pu. 5.13.60] iti |

hari-vaàçe—

yuvatér gopa-kanyäç ca rätrau saìkalpa-kälavit |

kaiçorakaà mänayänaù saha täbhir mumoda ha || [ha.vaà. 2.20.18] iti |

utphulla-mallikä ity anena våndävana-latänäm uddépanatvaà sücitam | çarad eti çarad-åto’pi sähayyaà sücitam |

nanv ekena çré-kåñëena bahünäà täsäà ramaëaà katham ? sarväsäm evaikadaiva säànidhyaà ca katham ? vakñyati cägre täsäà madhye dvayor dvayoù [bhä.pu. 10.33.3] praviñöeneti cet taträha—yogamäyäm upäçrita iti | tatra kecid bähuù yogamäyä lélopayoginé käcid acintya-çaktiù agre vakñyati yogeçvareëacintya-çaktimateti täm upa samépe äçritaù | sä ca kåñëa-sva-svarasädhikäreñu te te niruddhyante agre vakñyati manyamänä svapärçva-sthän svän svän därän vrajaukasaù [bhä.pu. 10.33.37] iti |

yad vä, yoge saàyoge yä mäyä kåpä sneha iti yävat täm upäçritaù | syät kåpä-dambhayor mäyä iti viçvaù |

yad vä yogo vraja-sundarébhiù saàyogaù | tasmin yä mä lakñméù çobheti yävat tasyä äyaù präptiù yayä muralyä täà muralém upa samépe äçritaù kadäcid api na tyajati yathänyo’pi näyako näyikäbhisaraëe ratim äçrito bhavati tathä çré-kåñëo’pi muraléà sahacarém iva manyamänas tad-äçrita eva tiñöhati | jagau kalam iti liìgäc ceti |

yad vä, yogasyaiçvaryäder mä sampat tatra upäçrito’pi rantuà manaç cakre |

yad vä, yogasyaiçvaryäder mä sampat tasyäm upa samépe sthitäyäm api täm anädåtyety arthaù| ramaëänukülatvena vékñya pratiçrutä rätrér eväçrita ity anvayaù |

yad vä, yogamäyäà yoge vakñaso yoge nimitte saptamé vartamänä yä mä lakñmés tathä sthitäyäm api täm upekñyety arthaù | yäbhiù saha ramaëaà cintanaà tä eväçrita ity arthaù | ärthiko’yam arthaù vyaïjanävåttyä vä |

yad vä, yogamäyä käcid våddhä tapasviné ramaëänuküläm upäçritaù |

yad vä, abhijïäs tv evaà vadanti yoge sambhoga-lakñaëe saàyoge yä mäyä aghaöita-ghaöanä-cäturé täm upa ädhikyenäçrita upädhike ceti karma pravacanéyatvaà yayä ekena svarüpeëa bahvénäà säànidhyaà täsäà madhye dvayor dvayoù [bhä.pu. 10.33.3] iti vakñyamäëatväc ca svaika-nikaöatvamäna iti |

yad vä, yoge mäyä sväbhäviké läghava-çaktir eveti rätré vékñyeti rätrayo’pi striyaù çarad api stré mallikä api stré-jätayaù | ataù evambhüte puruña-praveça-çünye våndävana-pradeçe ramaëa-yogyäà nitya-siddhäà sämagréà dåñövä vraja-devébhiù saha rantuà manaç cakre pürëa-manorathaà cakärety anvayaù | tasya satya-kämatvät satya-saìkalpatväc ca—satya-kämaù satya-saìkalpaù iti çruteù |

yad vä, bhagavän api bhago bhägas tadvän api nanda-putratvät vätsalya-rasälambanatvät nanda-yaçodäbhyäà lälyamänatvät sakala-sukha-pürëo’pi varña-paryantaà dhairyam avalambamäno’pi tä prasiddhäù madhura-rasoddépakä rätrér vékñya rantuà manaç cakre | rätri-darçanena dhairya-cyutir jäteti sücitam | taträpi viçeñaà vyäcañöe—çaradeti utphulla-mallikä iti | çarat-kåt-sähäyyam iti bhävaù |

yad vä, ayoge mäyä dambhakä padyam iti yävat, täm upäçritaù vrajaukasäà samépe kapaöa-prakäçanät | ayam arthaù—vraja-sundarébhiù sadä sambandhe’pi nänyopala-kñito viläsaà karoty eva yato rasaù parokñyaà prakäçate iti çrute syät | kåpä-dambhayor mäyä iti viçvaù | madhura-rasävalambanäçrayam antareëa nätmänaà pürëaà manyate | ata eva rantuà manaç cakre |

yad vä, yogaà bhagavän api so’py aiçvaryaà tiraskåtya rantuà manaç cakre | agamäyäm aìgeñu sthävareñu taruñu yä mäyä kåpä täm upa samépa eväçritaù våndävana-taruñu sneham äçritaù | teñäm asaìkocanaà kurvan ete viläsopayogino mad-viläsa-säkñiëa ity evaà vicärya teñäà madhye sthitaù san rantuà manaç cakre iti vraja-sundaré-mano’nuraïjanänukülaà saìkalpaà kåtavän ity arthaù | aho amé deva-varämarärcitam iti taruñu çré-kåñëa-snehasya prasiddhatväc ca ||1||

viçvanäthaù :

çré-räma-kåñëa-gaìgä-caraëän natvä gurün uru-premëaù |

çréla-narottama-nätha-çré-gauräìga-prabhuà naumi ||

praëamya çré-guruà bhüyaù çré-kåñëaà karuëärëavam |

lokanäthaà jagac-cakñuù çré-çukaà tam upäçraye ||

gopa-rämä-jana-präëa-preyase’tiprabhuñëave |

tadéya-priya-däsyäya mäà madéyam ahaà dade ||

atha païcabhir adhyäyaiù païca-präëa-samair muniù |

räsaà präha hareù sarva-lélä-sampac-chiromaëim ||

räso jayati yad datta-saubhägyä gopa-yoñitaù |

dharästhä adharécakruù sarvordhvasthäà rasäm api ||

ünatriàçe veëu-näda-päruñya-viña-varñaëam |

gopikä-cätakéñäbhiù kréòäntardhiç ca varëyate ||

iha khalu sapta-varña-vayasi vartamänena bhagavatä kärtikasyäm ävasyäyäà karma-vädotthäpanena indra-makha-bhaìgaù kåtaù | tac-chukla-pratipadi govardhana-makhotsava | dvitéyäyäà yamunä-tére bhrätå-dvitéyä-bhojanotsavaù, çré-munéndreëävarëito’pi jïeyaù | tatraiva varëitä indra-kopoktayaç ca, tåtéyäm ärabhya navamé-paryantaà, govardhana-dhäraëam | daçamyäà gopänäà vismaya-kathä-bähulyaà, ekädaçyäà govindäbhiñekaà, dvädaçyäà varuëa-loka-gamanaà, paurëamäsyäà brahma-loka-gamanam | tataç ca çaradaù samäptatvät tad-uttare varñe añöa-varña-vayastve satyäçvina-pürëimäyäà räsotsavaù sarva-lélotsava-mukuöa-maëis taà vaktum ärabhate—bhagavän api ñaò-aiçvarya-pürëo’pi rantuà manaç cakre ramaëasyoddépanälambanänäà käla-deça-päträëäà çarad-yäminé våndävana-vraja-vanitänäà sarvotkåñöa-mädhuryeëäkåñöatväd iti bhävaù | çata-koöi-viläsinénäm ujjvala-rasa-cintämaëénäà sausvarya-saundarya-saukumärya-saurabhya-mädhurya-vaidagdhya-tauryatrikäëi bahu-vidhäni parama-ruciräëi svéya-çroträdéndriyair jighåkñuù svéya-saundaryädéni tadéya-çroträdibhis tä jigrähayiñuç ca babhüva, prema-vaçyatväd ekasyäm eva rajanyäm avyavadhänena yadä tadä satya-saìkalpatä-çaktyä preritayä yogamäyayä durghaöa-ghaöanä-paöéyasyä çaktyä prahara-catuñöayavatyäs tasyä eva rätrer madhye tävad-viläsa-samäpayitryaù paraù çata-koöi-rätrya änéya darçitäù | ata eva tä rätrér vékñyeti bahu-vacanam | brahma-rätra upävåtta ity agre’pi vakñyate prasiddhärtah-tat-padopanyäsän nänä-guëavatér iti rätréëäm utkarñaù | çaradä öavantaù çaradäyäm api utphullä mallikä yäsu täù | çarady api mallikäù kunda-srajaù kula-pater iha vätigandhaù iti kundäny api | reme tat-tarlänandi-kamalämoda-väyunä iti räträv api kamaläni puñpantéti våndävanasyotkarñaù | çaradotphulla-mallikä iti päöhe çäradyaç ca tä utphulla-mallikäç ceti tä rantum ärebhe reme ity ukte ätmärämasya svata eva pürëakämasya bhagavatas tasya vraja-vanitäsu ramaëaà bähyaà nava-viòambanam eveti kaçcid vyäcakñtety ato rantuà manaç cakre ity uktyä ramaëam idam äntaram eva na tu bähyam iti jïäpitam | satyam äntaram evedaà ramaëaà kintu vraja-sundaréëäà bhaktatvät tad-anurodhenaiveti kaçcid vyäcakñétety ataç cakra ity ätmane-padaà prayuktam | ramaëasya sva-sukhärthakatvaà bodhayati, tataç ca itthambhüta-premäëo vraja-sundaryo yat täsu bhagavän svataù sarva-sukha-pürëo’pi rantuà manaç cakre—ätmärämäç ca munayaù ity atra itthambhüta-guëo hariù itivat | ato vraja-sundaréëäm api paramotkarñaù | tathä—

so’pi kaiçoraka-vayo mänayan madhusüdanaù |

reme täbhir ameyätmä kñapäsu kñaptähitaù || [vi.pu. 5.13.60] iti |

yuvatér gopa-kanyäç ca rätrau saìkalpa-kälavit |

kaiçorakaà mänayänaù saha täbhir mumoda ha || [ha.vaà. 2.20.18]

iti çré-viñëu-puräna-hari-vaàçayor mänayan ädåtaà kurvann ity arthaù | täbhiù saha vihäräbhäve svéya-kaiçorayo’py avamänitaà syäd ata evoktam abhiyukta-mahänubhävaiù | kaiçoraà saphalékaroti kalayan kuïje vihäraà hariù iti sarvathaiva vraja-vanitänäm apy utkarño dhvanitaù | tatra coktänukta-sarveti kåtya-samädhänärtham äha—yogamäyäà svéyäcintya-cic-chakti-våttim upa ädhikyena äçrita iti sväçritänäm api täm äçrita iti prayogät tasyä apy atra saubhägyädhikyam ||1||

—o)0(o—

|| 10.29.2 ||

tadoòu-räjaù kakubhaù karair mukhaà

präcyä vilimpann aruëena çantamaiù |

sa carñaëénäm udagäc chuco måjan

priyaù priyäyä iva dérgha-darçanaù ||

çrédharaù: tadä tasminn eva kñaëe tat-pratétaye uòu-räjaç candra udagäd uditaù | kià kurvan? dérgha-kälena darçanaà yasya sa priyaù sva-priyäyä mukham aruëena kuìkumena yathä vilimpati tathä präcyäù kakubho diço mukhaà çantamaiù sukhatamaiù karai raçmibhir aruëenodaya-rägeëa vilimpann aruëékurvann ity arthaù | sa prasiddha uòu-räjaù | tathä carñaëénäà janänäà çucas täpa-glänér måjann apanayan ||2||

vaàçédharaù : tadä bhagavato riraàsä-samaye | tasya hareù prétaye | tamasi gopäìganä-sphuöa-darçanaà syädity abhipretyety arthaù | uòubhis täräbhiù räjata iti | yathäham uòubhé räkeçe räje tathä bhagavän api vrajäìganäbhé räjatv ity abhipräyaka uòuräja iti çabdaù | dérghaà båhat darçanaà svarüpaà yasya saù | pürëimendoù pürëa-kalatväd ity arthaù | priyaù bhartä | sva-priyäyäù | aruëaà kuìkume rakte sandhyä-räge'rka-särathau iti dharaëiù | präcyäù kakubha indreçäïäù | para-patnyäù ity arthaù |anena, yad yad äcarati çreñöhaù [gétä 3.26] iti nyäyena yady yasmad-vaàça-pravartakaç candra indra-bhäryäyäù präcyä mukhaà vilimpati, tadä kula-paramparä-gatatväd asmäkam etat sadåça-karmaëi na doña iti vimåçya bhagavän préto bhavatv ity uktaà svämi-caraëaiù—tat-prétaye iti | ity artha iti | aruëatäpädanam evätra vilimpana-padärthaù | carñaëénäà manuñyäëäà vä sasyänäà,

aryamëo mätåkä-patné tayoç carñaëayaù sutäù |

yatra vai mänuñé jätir brahmaëä copakalpitä || [bhä.pu. 6.6.42] ity ukteç carñaëayo manuñyäù |

carñaëir mänuñe sasye çränte cädhvani vähane iti nirukti-koçaù | sasya-pakñe khara-kiraëa-santäpa-mläna-rüpäù çuca iti jïeyam ||2||

caitanya-mata-maïjuñä : tadety ädi | tadä tasminn eva samaye yadä rantuà manaç cakre tadaivety arthaù | sevä samayam äkalayya bhåtya ivopasanna iti yävat ||2||

vaiñëava-toñaëé : evaà nija-riraàsayä candram api präcé-diçä priyaù priyayeva rantum udyataà manyamänasya çré-bhagavato bhävam abhivyaïjayann täsäà rätréëäm uttamäìga-rüpäyäm asyäm abhivyakta-sarva-maìgala-sücakam anyad apy äha—tadeti | uòünäà räjeti tä api tat-pariväratvenodagur iti dhvanitam | raçmibhir aruëeneti karaëa-dvayam ubhayeñäm api sädhakatamatvät raçmi-dhåtena rägeëety arthaù | viçeñeëa limpann iti pürëa-candräbhipräyeëaiva tato räkaiveyaà tithiù pürëatvaà ca tasya tithy-antare çré-bhagavad-icchäpekñayä tadety uktyä svärasyät | kià vä, utphulla-mallikä-rätrér vékñyetivat tasyäpy uddépanatvena sahajodgamaucityät | räkeça-kara-raïjitam iti vakñyamäëänusäreëa tat-tithäv eva tätparyät sa iti tä itivat na kevalam evam amunä präcé-diça eva täpopahåtaù, kintu sarveñäà janänäm apéty äha—carñaëénäm iti | çucaù çarad-arka-ja-santäpa-duùkhäni | yad vä, mano-duùkhäni bhagavataù sarva-çakty-äçraya-parama-çakti-rüpäëäà täsäm anulläsolläsäbhyäà svata eva sarveñäà tat-tad-bhävät çré-kåñëa-janma-dinädivat priyaù priyäyä iveti sa-rägatva-sädhutvänanyatvädinänyonyaà ruci-viçeñeño darçitaù | ata eva tat-parijanänäà çokäçrüëi märjayan yathäsau parama-sukha-kareëa limpati | tatheti vyaïjitaà dérgha-darçana ity anena paramautkaëöhyaà ca sücitam | evaà sarvam idaà çré-bhagavato riraàsävirbhävanam ühyam ||2||